Visuaalisen ajattelun keskeinen ominaisuus on taito nähdä visuaalisia mahdollisuuksia ympäristössä, kuvissa, kielessä ja vuorovaikutuksessa. Kun siihen lisätään kertomus, hyvin yksinkertainenkin, vaikutus oppimiseen ja ymmärtämiseen kasvaa merkittävästi.
Meillä jokaisella on intuitiivinen ominaisuutemme, huikea sisäisen tiedostamisen kyky. Visuaalinen ajattelu on luonteeltaan intuitiivistä. Älykäs intuitio on voimavara, jota voi kehittää ja kannattaa kehittää, koska se auttaa nopeutta vaativissa tilanteissa. Visioimalla voi saavuttaa sellaista, mihin looginen ajattelu ei yllä. Visioimalla animoituun informaatiografiikkaan syntyy usein lisämerkityksiä ja ansioita, joita ei voi mitenkään muutoin saavuttaa.
Informaatiomuotoilu
Esitysgrafiikan merkitys informaation välittäjänä on sekä valtavaa ja itsestäänselvää. Informaatioyhteiskunta tarvitsee selkeitä ohjeita. Siksi sen tuottamista ohjaavien periaatteiden tulee olla selkeys, ymmärrettävyys ja esteettinen miellyttävyys. Visuaalisen suunnittelijan esteettisiä valintoja ei tulisi tehdä saavutettavuuden kustannuksella.
Opetustilanteessa käytetyn grafiikan päämäärä on oppiminen, kun taas asiakkaalle pidetyssä myyntiesityksessä tarkoituksena voi olla uuden tuotteen tai palvelun myynti. Molemmat pyrkivät syvälliseen vaikuttamiseen sekä emotionaalisella että rationaalisella tavalla, eikä visuaalisen viestinnän keinovalikoimassa ole mielestäni kovin suurta eroa.
Esitysgrafiikka internet-sivuilla
Omatoimisesti selattavassa presentaatiossa esitettävän informaation määrä on usein laajempi, koska sisältöä ei voi avata suullisesti vaan kaiken informaation täytyy löytyä itse esityksestä. Lisäksi itsenäisen presentaation tulee olla teknisesti saavutettavaa ja luettavissa eri laitteilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että omatoimisesti selattavan presentaation on oltava käyttäjän hallittavissa ja toimintavarmaa.
Onnistuneen esitysgrafiikan luominen vaatii vuorovaikutusta visuaalisen suunnittelijan ja esittäjän välillä, vaikka käytännössä suunnittelijat voivatkin joutua luomaan esitysgrafiikkaa pelkän sisältömateriaalin pohjalta. Alusta asti huolellisesti laadittu esitysgrafiikka tukee muuta viestiä ja presentaatiota kokonaisuudessaan.
Suomessa on yli miljoona ihmistä, jotka tarvitsevat saavutettavia verkkopalveluita. Esitysgrafiikan suunnittelussa ei voi ennakoida sen yleisöä, joten paras toimintatapa on suunnitella esitysgrafiikka mahdollisimman monelle saavutettavaksi. Saavutettavuuden huomioiminen ei ole toissijaista vaan sen tulisi olla oletuksena alusta alkaen.
Markkinointiviestinnässä puhutaan usein palvelumuotoilusta tai käyttäjälähtöisestä suunnittelusta, jossa lähtökohtana ovat käyttäjän tarpeet ja toiveet. Aidosti käyttäjälähtöiseen suunnitteluun kuuluu myös saavutettavuuden huomioiminen.